Tietoa tupakasta ja terveydestä

1. Terveydelliset haitat

Tutkimusten mukaan tupakoinnilla on selvä yhteys useimpiin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään. Tupakoinnin tiedetään myös lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien sairastavuutta ja näiden tautien aiheuttamaa kuolleisuutta. USA:n hallituksen rahoittama tutkimuskeskus on arvioinut jokaisen poltetun savukkeen lyhentävän elämää seitsemällä minuutilla. Jos ihminen polttaa siis askillisen päivässä, lyhentää se hänen elämäänsä kahdella tunnilla. Jos nuori siis valitsee tupakoinnin, valitsee hän huomattavasti lyhyemmän elämän.

2. Mitä kaikki maksaa ja kuinka paljon aikaa tähän kaikkeen kuluu?

Jos ihminen polttaa yhden askin päivässä, polttaa hän kolme tuntia päivittäin. Kuukausittain tupakointiin kuluu 100 tuntia. Vuodessa tästä kertyy 1100 tuntia eli noin 45 vuorokautta. Tämä tupakkamaraton maksaa noin 105 euroa kuukaudessa ja vuodessa noin 1250 euroa. Tupakoinnin etuja ja haittoja kannattaakin miettiä.

Tupakan aiheuttamien sairauksien hoito aiheuttaa kuluja nuorille veronmaksajille; tupakoivilla miehillä on arvioitu olevan 70% enemmän sairaalapäiviä kuin tupakoimattomilla miehillä. Tupakoivilla naisilla taas on arvioitu olevan 49% enemmän sairaalapäiviä kuin tupakoimattomilla naisilla.

3. Hupenevat luonnonmetsät

Luonnonmetsät peittivät vuonna 1950 lähes kolmanneksen (32 %) maapallon pinta-alasta, 1990-luvulla enää 12 %. Nykyään maapallon osaksi pirstoutuneet luonnonmetsät kattavat korkeintaan 3,6 miljardia hehtaaria. Maapallon metsäala supistuu noin 17 miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla. Joka sekunti menetetään jalkapallokentän laajuinen metsäalue. Ongelmallisinta tässä kaikessa on se, että sademetsiä muutetaan pelloiksi, laitumiksi ja rahaksi. Tilannetta kärjistävät väestönkasvu, epäoikeudenmukaiset maanomistusolot, maaperän ravinteiden niukkuus ja vientitulojen saamiseksi harjoitettu rahakasvien (mm. tupakka) viljely parhailla mailla.

4. Tupakan viljely

Yli 100 maassa viljellään tupakkaa. Kehitysmaita näistä on noin 80%. Tupakkatuotannon kärkimaat ovat: Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Brasilia. Viljelystä saadaan maayksikköä kohden huomattavat nettotulot; esimerkiksi Zimbabwen parhailla maatalousalueilla tupakka on noin 6,5 kertaa tuottavampi kuin toiseksi paras viljelykasvi. Muihin kasveihin verrattuna tupakan maailmanmarkkinahinta on vakaa, minkä vuoksi viljelijät voivat suunnitella toimintaansa ja saada luottoa muilta yrityksiltä ja tupakkaviljelmiltä. Lisäksi tupakkateollisuus usein tukee viljelijöitä tarjoamalla neuvontaa ja materiaalista apua sekä myöntämällä lainoja. Tupakan säilyvyys on hyvä muihin kasveihin verrattuna. Teollisuus saattaa lisäksi auttaa korjuussa tai kuljetuksissa.

5. Tupakkamainonta

Tupakkateollisuus mainostaa paljon; vuonna 2000 tupakkayhtiöt käyttivät maailmanlaajuisesti tupakkamainontaan noin 100 miljardia dollaria. Mainonnan on todettu lisäävän savukkeiden kysyntää ja houkuttelevan uusia käyttäjiä. Lapset huomaavat juuri tällaiset mainokset ja muistavat niiden sanoman. Teollisuus panostaa yhä voimakkaammin mahdollisiin uusiin tai kasvaviin markkinoihin. Toisin sanoen tupakkayritykset lisäävät nuoriin ja aiemmin tupakoimattomiin väestöryhmiin kohdistuvaa mainontaa ja myynnin edistämistä.

6. Ympäristön hyvinvointi

Tupakointi haittaa myös ympäristön elämää. Suomessa poltetaan vuosittain noin 7000 miljoonaa savuketta. Tästä tumppimäärästä kertyy lähes 200 kuormaa jätettä, melkein neljä kuormaa joka viikko. Jätteiden käsittelymaksua tästä kertyy 53820 euroa vuodessa.



Kirjoituksessa käytetty seuraavia lähteitä:

Maailman tila 2000: Biologia, ympäristö: Tuhat tietä kestävään kehitykseen

Puska P, Urjanheimo E-L, Ikävalko R. 1995: Irti tupakasta, lopettajan opas. Otava, Helsinki

Suomen ASH 2000: Tupakka ja talous, taloudellisia näkökulmia tupakoinnin vähentämistyöhön