Tietoa tupakasta ja terveydestä

1. Terveydelliset haitat

Tupakoijan suorituskyky laskee ja terveys heikkenee oli kyse sitten savukkeiden polttamisesta tai nuuskan käytöstä. Tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine, joka myös vaikuttaa haitallisesti muun muassa verisuonten toimintaan. Tupakoinnin tiedetäänkin lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien sairastavuutta ja näiden tautien aiheuttamaa kuolleisuutta.

Tutkimusten mukaan tupakoinnilla on selvä yhteys useimpiin syöpiin, erityisesti keuhkosyöpään. Tupakalla on lisäksi vaikutuksia muun muassa hedelmällisyyteen sekä luuston ja ihon hyvinvointiin.

Keuhkoahtaumatauti on Suomessa huonosti tunnettu, mutta erityisesti naisilla nopeasti yleistyvä tupakan aiheuttama parantumaton sairaus. Sen alkuoireet sekoitetaan usein astman oireisiin ja siihen voivat sairastua jo suhteellisen vähän aikaa tupakoineet henkilöt.

USA:n hallituksen rahoittama tutkimuskeskus on arvioinut jokaisen poltetun savukkeen lyhentävän elämää seitsemällä minuutilla. Jos ihminen polttaa siis askillisen päivässä, lyhentää se hänen elämäänsä kahdella tunnilla. Jos nuori siis valitsee tupakoinnin, valitsee hän huomattavasti lyhyemmän elämän.

2. Ympäristövaikutukset

Tupakointi haittaa myös ympäristöä. Suomessa poltetaan vuosittain noin 7000 miljoonaa savuketta. Tästä tumppimäärästä kertyy lähes 200 kuormaa jätettä, melkein neljä kuormaa joka viikko. Koko maailman tupakoitsijat jättävät jälkeensä 5,3 triljoonaa savukkeen tumppia vuodessa. Tämä ongelmajätevuori painaa 25 miljoonaa tonnia.

Luonnonmetsät peittivät vuonna 1950 lähes kolmanneksen (32 %) maapallon pinta-alasta, 1990-luvulla enää 12 %. Nykyään maapallon osaksi pirstoutuneet luonnonmetsät kattavat korkeintaan 3,6 miljardia hehtaaria. Maapallon metsäala supistuu noin 17 miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla. Joka sekunti menetetään jalkapallokentän laajuinen metsäalue. Ongelmallisinta tässä kaikessa on se, että sademetsiä muutetaan pelloiksi, laitumiksi ja rahaksi. Tilannetta kärjistävät väestönkasvu, epäoikeudenmukaiset maanomistusolot, maaperän ravinteiden niukkuus ja vientitulojen saamiseksi harjoitettu rahakasvien (mm. tupakka) viljely parhailla mailla.

Tupakan viljely

Tupakkaa viljellään yli sadassa maassa, joista kolme neljäsosaa on kehitysmaita. Tupakkatuotannon kärkimaita ovat Kiina, Brasilia, Intia, Yhdysvallat ja Indonesia. Tupakan tuotanto keskittyy yhä enemmän kehitysmaihin ilmasto-olosuhteiden ja alhaisten työvoimakustannusten takia. Tupakan viljely on maanviljelijöille ruokaa kannattavampi viljelykohde. Tupakkateollisuus usein tukee viljelijöitä tarjoamalla neuvontaa ja materiaalista apua, myöntämällä lainoja ja auttamalla korjuussa tai kuljetuksissa. Samalla viljelijät sitoutuvat tupakanviljelyyn, vaikka toivoisivat voivansa viljellä jotain muuta. Usein myös perheen lapset työskentelevät tupakkapelloilla koulun käymisen sijaan. Viljelyprosessin aikana työntekijät altistuvat muun muassa haitalliselle tupakkapölylle ja viljelyssä käytettäville torjunta-aineille.

Monet kehitysmaiden asukkaista ovat tietämättömiä tupakoinnin vaaratekijöistä, ja koska suuri osa heistä on lukutaidottomia, viestintä terveysvaaroista on vaikeaa. Tupakkateollisuudella on vankka taloudellinen asema kehitysmaissa, eikä terveysvaaroista tiedottamiseen usein suhtauduta vakavasti.

3. Tupakoinnin yleisyys ja tulevaisuus

Monissa länsimaissa tupakointi on viime vuosina vähentynyt merkittävästi. Ihmiset ovat alkaneet tiedostaa tupakoinnin haitat itselleen, ympäröiville ihmisille ja ympäristölle. Yli puolet tupakoivista suomalaisista haluaisikin lopettaa tupakoinnin ja yhä useammat ovat jo siinä onnistuneet. Myös lainsäädäntöä on kiristetty savuttoman elinympäristön turvaamiseksi. Suomi on lisäksi ensimmäisenä maana maailmassa hyväksynyt tavoitteen kokonaan savuttomasta maasta.

Ihmisten lopettaessa tupakoinnin tai kuollessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin, on tupakkayhtiöden jatkuvasti löydettävä uusia käyttäjiä tuotteilleen. Aggressiivisinta mainontaa ja käyttäjien rekrytointia toteutetaan maissa, joissa lainsäädäntö ei pysty vielä rajoittamaan toimia riittävästi ja joissa ihmisillä ei ole vastaavia tietoja tupakoinnin haitallisuudesta, esimerkiksi lukutaidon puuttumisen vuoksi.

Myös nuoret ovat voimakkaasti tupakkayhtiöiden mainonnan kohteena. Markkinointi tapahtuu usein hyvin epäsuorilla tavoilla, kuten verkossa ja ns. brändilähettiläiden kautta (näyttelijät, muusikot tai muut tunnetut henkilöt). Näin tupakkayhtiöt kiertävät kansallisia lainsäädäntöjä ja pyrkivät saamaan itselleen brändiuskollisia uusia käyttäjiä. Myös uusien tupakkatuotteiden markkinointi ja kehitystyö on vahvaa. On hyvä muistaa, että kaikki tupakka on terveydelle haitallista riippumatta muodosta, jossa sitä myydään.

Tupakoinnin painopisteen siirtymisellä rikkaista maista köyhiin on sekä taloudellisia että terveydellisiä seurauksia. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että tämä suuntaus kasvattaa osaltaan elintasokuilua maiden välillä. Kun tupakointi lisääntyy kehitysmaissa, tupakan osuus sairauksien synnyssä tulee kasvamaan dramaattisesti. WHO:n mukaan tupakasta tulee vuoteen 2020 mennessä tärkein estettävissä oleva terveysongelma, ja se aiheuttaa 8,4 miljoonaa kuolemaa vuosittain. Kehitysmaissa tupakasta aiheutuvat kuolemantapaukset nelinkertaistuvat 30 vuodessa. Vuonna 1990 tupakkakuolemia oli 1,1 miljoonaa, vuonna 2020 niiden määrä nousee arviolta 6 miljoonaan.



Kirjoituksessa käytetty seuraavia lähteitä:

Vierola, Hannu 2006: Pysy nuorena – elä kauemmin

Maailman tila 2000: Biologia, ympäristö: Tuhat tietä kestävään kehitykseen

Suomen ASH 2000: Tupakka ja talous, taloudellisia näkökulmia tupakoinnin vähentämistyöhön

Tupakkaverkko: www.tupakkaverkko.fi